Viikonloppuni on ollut ihana! Perjantaina näin pitkästä aikaa hyvää ystävää, luvassa SE leffa, humputtelua ja kahvittelua. Lauantaina säntäsimme vakiystäväporukan kanssa hemmottelupäivää viettämään Porvooseen, miehiltä ja lapsilta mukaan änkeytyminen kielletty. Hyviltä reissuilta tuodaan tietenkin myös tuliaisia, eikä Riimikkoa voi Porvoossa ohittaa. (En ole yhtä ihanaa lelukauppaa Suomessa vielä nähnyt, onko joku muu?)Poika sai tsekkiläisen huoltamon ja tyttöä muistettiin kannulla ja laseilla.
Once again I was tempted to return home with an assortment of old chairs, but restrained myself to two little flower pots with lovely patina from here.
Perhaps a little too small for geraniums, but bellis, pansies, herbs perhaps?
Olisin jälleen kerran ollut raahaamassa kotiin jos jonkinnäköistä vanhaa puutuolia, mutta pitäydyinkin vain kahteen somasti patinoituneeseen pieneen kukkapurkkiin, joihin lankesin täällä.
Pelakuut eivät näihin taida mahtua, mutta belliksiä, orvokkeja, yrttejä?
And if that wasn't enough me-time for the weekend, suddenly I found myself having a quiet moment at home this afternoon, as my son was asked to go and play round a friend's house, my husband had to go out and daughter was having her nap. Coffee was washed down with goodies from Brunberg (a chocolate factory in Porvoo) and a pile of magazines, whisking me off into lazy slumber in the nook of the sofa. I am fully recharged!
Jos ei molempien päivien osalta jo hemmottelu riittänyt niin äkkiseltään vapautui sunnuntai-iltapäivästä vielä parituntinen ihan omaa aikaa, kun esikoinen kutsuttiin kaverin luo leikkimään, miehelle ilmaantui meno ja kuopus siemaili päiväuniaan. Kahvi huuhtoutui Brunbergin herkkujen ja lehtipinon kanssa alas ja saatteli nokkaunille sohvan nurkkaan. Tämän viikonlopun levolla taas jaksaa!
